But I'm a Cheerleader

Komedia
1999, USA
Ohj. Jamie Babbit
85 min
Ikäraja: 16

Tämä hyväntuulinen ja sympaattinen Jamie Babbitin esikoisohjaus ei ole suotta noussut klassikoksi. Elokuvan kantavat teemat - rakkaus ja itsensä hyväksyminen - ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin leffan valmistuessa, samoin näistä kumpuavat poliittiset aiheet.

Juoni on lyhykäisyydessään varsin simppeli – Natasha Lyonnen näyttelemän Meganin täydellinen pikku elämä suosittuna cheerleaderina saa odottamattoman käänteen, kun Meganin lähipiiri tekee intervention ja lähettää hänet eheytymään “epäterveistä” ajatuksistaan. Megan itse ei ole ollut näistä ajatuksistaan tietoinen, mutta tästä eteenpäin asiat alkavat kehittyä omalla painollaan. Kehityksen kulkua on ohjaamassa muun muassa Clea DuVallin näyttelemä Graham.

Elokuvan lavastus on herkullinen karkkiväreissään sekä 50-luvun hengessään. Herkkuja ovat myös sivurooleissa vilahtavat Julie Delpy ja Michelle Williams, RuPaulille on lohjennut isompikin rooli. Babbit halusi elokuvallaan ottaa kantaa, mutta teemaa on käsitelty veikeästi ja leffa toimii hyvin myös rentona ajanvietteenä. Huumori perustuu pitkälti stereotypioilla leikittelylle, mikä korostaa yllättäen hienovaraisesti ihmisten luokittelun tarpeettomuutta. Suurin osa meistä haluaa elämältään samoja asioita, mutta kaikille ne eivät tule joko pinkeissä tai sinisissä paketeissa.

IMDB

Pirjo Haapakoski

Esitystiedot

Esitysajat:
Turku, pe 29.10. klo 19.00
Helsinki, pe 19.11. klo 18.00

Kieli:
englanti

Tekstitys:
suomi